
Keilailun pistelasku hämmentää lähes jokaista aloittelijaa, kun näytölle ilmestyy kesken pelin lukuja, jotka eivät näytä vastaavan kaadettujen keilojen määrää. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten keilailun pistelasku toimii kaatojen, paikkojen ja bonuspisteiden osalta, jotta osaat laskea tuloksen itse ja ymmärrät, miksi yksi kehys voi ratkaista koko pelin. Kun logiikka on hallussa, peliä voi myös pelata taktisemmin.
Hallin automaattinen tulostaulu laskee pisteet puolestasi, mutta jos et ymmärrä laskutapaa, et tiedä, mihin kannattaa keskittyä. Perheen kanssa pelatessa tai yrityksen keilailuillassa on myös mukava osata selittää, miksi joku kirjoittaa 40 pistettä kahden kehyksen jälkeen.
Keilailun pistelaskun perusrakenne
Ten-pin bowling -peli koostuu kymmenestä kehyksestä (frame). Jokaisessa kehyksessä pelaajalla on enintään kaksi heittoa kymmenen keilan kaatamiseen. Kymmenes kehys on poikkeus, ja siihen palataan alempana.
Jos kumpikaan heitto ei kaada kaikkia keiloja, kehyksen pisteet ovat yksinkertaisesti kaadettujen keilojen summa. Seitsemän ja kaksi tekevät yhdeksän pistettä. Ojaan (gutter) mennyt pallo on nolla pistettä, samoin heitto, jossa jalka ylittää rajaviivan. Rajaviivan tarkemmat säännöt löytyvät artikkelista keilailun perussäännöt ja rajaviiva.
Monimutkaisemmaksi laskenta muuttuu vasta, kun kaikki kymmenen keilaa kaatuvat. Silloin kehyksen pisteet riippuvat seuraavista heitoista.
Kaato eli strike – kymmenen plus kaksi seuraavaa heittoa
Kaato (strike, merkitään X) tarkoittaa, että kaikki kymmenen keilaa kaatuvat kehyksen ensimmäisellä heitolla. Kehys päättyy siihen, eikä toista heittoa heitetä.
Kaadosta saa 10 pistettä plus bonuksena kahden seuraavan heiton keilamäärän. Huomaa sana heitto, ei kehys. Jos kaadon jälkeen tulee 6 ja 3, kaatokehys on 10 + 6 + 3 = 19 pistettä, ja seuraava kehys saa vielä omat 9 pisteensä.
Tästä syystä kaatokehyksen pisteet jäävät näytöllä tyhjiksi, kunnes kaksi seuraavaa heittoa on heitetty. Tulostaulu ei ole jumissa, se vain odottaa tietoa.
Paikko eli spare – kymmenen plus yksi heitto
Paikko (spare, merkitään /) syntyy, kun kaikki keilat kaatuvat kehyksen kahdella heitolla yhteensä. Siitä saa 10 pistettä plus bonuksena seuraavan yhden heiton keilamäärän.
Jos heität 7, paikkaat loput kolme ja seuraavan kehyksen ensimmäinen heitto kaataa 8 keilaa, paikkokehyksestä tulee 18 pistettä. Jos seuraava heitto on kaato, paikkokehys on 20.
Erosta (split) – eli tilanteesta, jossa jäljelle jääneiden keilojen välissä on tyhjää – ei saa lisä- eikä miinuspisteitä. Se on vain vaikeampi paikattava. Termien merkitykset on koottu keilailun sanastoon aloittelijalle.
Esimerkkipeli askel askeleelta
Konkreettinen esimerkki selventää asiaa parhaiten. Oletetaan, että kuusi ensimmäistä kehystä menevät näin: kaato, 7 ja paikko, 9 ja huti, kaato, kaato, 8 ja 1.
- Kehys 1: kaato + 7 + 3 = 20, yhteensä 20
- Kehys 2: paikko + 9 = 19, yhteensä 39
- Kehys 3: 9 + 0 = 9, yhteensä 48
- Kehys 4: kaato + kaato + 8 = 28, yhteensä 76
- Kehys 5: kaato + 8 + 1 = 19, yhteensä 95
Kuudes kehys tuo 9 pistettä lisää, joten tilanne on 104. Huomaa neljäs kehys: kaksi peräkkäistä kaatoa kasvattaa bonusta nopeasti, koska ensimmäisen kaadon bonus sisältää toisen kaadon kymmenen keilaa.
Kokenut keilaaja laskee pisteet päässään juuri näin, kehys kerrallaan ja aina kaksi heittoa eteenpäin katsoen.
Kymmenes kehys ja täydellinen peli
Kymmenennessä kehyksessä bonuspisteet täytyy saada jostain, joten sääntö on erilainen. Kaadon jälkeen pelaaja saa heittää kaksi lisäheittoa, ja paikon jälkeen yhden lisäheiton. Jos kymmenes kehys jää avoimeksi, peli päättyy kahteen heittoon.
Lisäheitot eivät muodosta omaa kehystä. Ne lasketaan ainoastaan kymmenennen kehyksen bonukseksi. Kymmenes kehys voi siis tuottaa enintään 30 pistettä: kolme kaatoa peräkkäin.
Täydellinen peli eli 300 pistettä vaatii 12 kaatoa peräkkäin – yhdeksän ensimmäistä kehystä ja kolme heittoa kymmenennessä. Suomen Keilailuliiton SKL:n hyväksymissä kilpailuissa 300 pisteen sarja on harvinainen ja huomioitu saavutus, vaikka huippukeilaajat kuten Osku Palermaa ovat sellaisia urallaan heittäneet.
Myytti: kaato on aina 30 pistettä
Yleinen väärinkäsitys on, että jokainen kaato on ”kolmenkymmenen arvoinen”. Kaato on 30 pistettä vain, jos sitä seuraa kaksi muuta kaatoa. Yksittäinen kaato, jota seuraa 2 ja 4, on vain 16 pistettä.
Toinen sitkeä myytti väittää, että kova tulos vaatii ennen kaikkea kaatoja. Pelaaja, joka heittää joka kehyksessä 9 keilaa ja paikkaa aina viimeisen, saa 190 pistettä ilman yhtäkään kaatoa. Hallin vapaavuoroilla tyypillinen harrastajatulos on 90-130, joten varma paikkaaminen nostaa tasoa enemmän kuin satunnainen kaato.
Tästä syystä seurakeilaajat harjoittelevat yksittäisten keilojen, kuten 7- ja 10-keilan, paikkaamista lähes yhtä paljon kuin kaatoheittoa.
Yleisimmät virheet pisteiden laskemisessa
Ensimmäinen tyypillinen virhe on lisätä kaadon bonukseksi koko seuraava kehys silloinkin, kun se oli toinen kaato. Kahden kaadon jälkeen bonus haetaan kolmannesta kehyksestä, koska kaadon jälkeinen kehys sisältää vain yhden heiton.
Toinen virhe on unohtaa paikon bonus kokonaan ja merkitä paikkokehys pelkäksi kymmeneksi. Erityisesti käsin pisteitä laskevissa harjoitusotteluissa tai vanhemmissa pienissä halleissa, joissa pistelasku on tehty paperille, tämä vääristää tuloksen helposti 30-50 pisteellä.
Kolmas virhe liittyy kymmenenteen kehykseen: moni lopettaa pelin kaadon jälkeen eikä tiedä, että lisäheitot kuuluvat sääntöihin. Myös automaattijärjestelmä voi rekisteröidä heiton väärin, jos keila heiluu pitkään ennen kaatumistaan. Tällöin kannattaa pyytää henkilökuntaa korjaamaan tulos. Lisätietoa laitteista löytyy artikkelista automaattipystytys ja rata-anturit keilahallissa.
Pistelasku kilpailuissa ja tasoituksissa
SKL:n kilpailuissa käytetään samaa perinteistä laskutapaa, mutta tulokset kirjataan yleensä sarjoina, esimerkiksi kuuden pelin yhteistuloksena. Kilpailusarjoissa ja työpaikkakeilailussa käytetään usein lisäksi tasoitusta (handicap), joka lisää heikommalle pelaajalle pisteitä keskiarvon perusteella.
Tasoitus ei muuta yksittäisen kehyksen laskentaa. Se lisätään vasta pelin tai sarjan loppusummaan, joten kaatojen ja paikkojen logiikka pysyy täsmälleen samana.
UKK
Miksi tulostaulu ei näytä pisteitä heti kaadon jälkeen?
Kaadon pisteet riippuvat kahdesta seuraavasta heitosta, joten järjestelmä odottaa niitä ennen kuin se voi laskea kehyksen summan. Paikon jälkeen odotetaan yhtä heittoa.
Mikä on suurin mahdollinen tulos keilailussa?
Suurin tulos on 300 pistettä, joka vaatii 12 peräkkäistä kaatoa. Jokainen kehys on silloin 30 pistettä.
Lasketaanko rajaviivan ylitys nollaksi?
Kyllä. Jos jalka ylittää rajaviivan heiton aikana, heitto merkitään yliastumiseksi ja kaatuneet keilat lasketaan nollaksi, vaikka ne olisivat kaatuneet kaikki. Vapaapeleissä monissa halleissa ylitystä ei kuitenkaan valvota.
Viimeinen vinkki pisteiden seuraamiseen
Pistelaskun logiikka on yksinkertainen: avoin kehys on keilojen summa, paikko on kymmenen plus seuraava heitto ja kaato kymmenen plus kaksi seuraavaa heittoa. Kun seuraavan kerran pelaat 6-12 euron hallipelin, yritä laskea pisteet itse ennen kuin vilkaiset näyttöä. Muutaman pelin jälkeen huomaat, että paikkojen varmistaminen nostaa tulosta tasaisemmin kuin yksittäisen kaadon tavoittelu.